keskiviikko 6. elokuuta 2014

Sigue soñando despierto


I wanna fly I wanna drive I wanna go
I wanna be a part of something I don't know
And if you're tryin to hold me back I might explode

20 päivää ja vamoooos! Cancun kutsuu mua jo. Tänään oon kolme viikkoo siitä kun lähin Meksikosta. En ees muistanut miten ihanalta tuntuu maata rannalla ja pulahtaa järveen kun tulee liian kuuma. En muistanut miten vihreetä Suomen luonto on. En muistanut miten lämpösiä kesäyöt on. En muistanut miten tasasia ja puhtaita kadut on. En myöskään muistanut miten autiota Jämsänkoskella on. En muistanut miten kakkaa suomiräppi on. En muistanut miten vähän ihmiset tervehtii toisiaan normaalisti. En muistanut miten vähän täällä halataan. En muistanut miten hellyyttäviä meidän koirat on. En muistanut miten kiva on vaan olla ihmisten kanssa jotka on tuntenut ekaluokasta, tai vähintään yläasteesta. En muistanut miten vaikeelta ja ristiriitaselta tuntuu taas ajatus lähtemisestä, vaikka se on asia mitä eniten haluun. En tajunnut miten vähän stressasin ja murehdin viimesen puolen vuoden aikana. En muistanut miten paljon ajattelen kun on liikaa aikaa. En muistanut miten paljon stressaannun siitä... Muistin että olisi ollut helpompaa keksiä tekemistä täällä. Muistin että olisi helpompaa pitää itseni kiireisenä. Tajusin miten hidas musta on tullut. Tajusin miten paljon nykyään myöhästelen, vaikka ennen olin se täsmällinen. En muistanut miten hitaasti Suomen auringossa ruskettuu. Ymmärsin että 20 päivää voi samaan aikaan olla ikuisuus ja silmänräpäys. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti