Cancun, DF, Morelia

Pari viikkoa sitten laskeutui Condorin kone Meksikon eteläiseen päähän, Cancuniin, joka valkoisine hiekkarantoineen ja turkoosine vesineen on oikeesti maanpäällinen paratiisi. Siellä vietetyt neljä päivää oli jotain täydellistä. Tuntu samaan aikaan niin ihanalta mutta niin kummalliselta saapua taas tänne, vaikka en edes ollut poissa kun kuusi viikkoa. Ne viikot tuntu paljon, paljon pisemmältä ajalta. 

Lähtöfiilikset Suomesta oli surulliset. Rehellisesti sanottuna paljon haikeemmat kun talvella lähtiessäni. Itketti ja itketti. On niin vaikee sanoa heipat kun ei edes tiedä millon tullaan näkeen seuraavan kerran. Mutta täällä on kyllä pitäny niin kiirettä että ei oo paljoo ehtiny suremaan. Lentokoneen laskeutuessa tänne mut valtas niin rauhallinen ja hyvä fiilis. Kyyneleet nousi silmiin. Mulla on koti ( Suomen lisäksi) täällä. 

Reilut neljä ekaa päivää meni Karibianmeressä lilluessa ja rannoilla paahtuessa trooppisessa kuumuudessa. En oo varmaan ikinä nähnyt yhtä kaunista paikkaa. Heti lentokentältä ulos astuessani kuumuus pyyhkäsi mun yli ja pakotti kaivamaan matkalaukun ylösalasin kevyemmän vaatetuksen tarpeessa. Suomessa olin jo osittain unohtanut Meksikolaisten avuliaisuuden ja sen puhetulvan, mikä toi kyllä hymyn huulille heti. Paikallisten avustamana etsittiin kaupungin halvin hotelli ja reilulla 300 pesolla/yö löydettiin vaatimaton mutta mainio majotus hyvältä paikalta. Olin lukenu Cancunista paljon etukäteen, ja kuullut että tunnelma siellä valtavan turistimäärän takia on ennemminkin niinkuin olisi Jenkeissä Meksikon sijaan. Ja niinhän se onkin, jos ei osaa lähteä turistialueilta, jossa jopa hinnat on pesojen sijaan dollareissa. Mutta etsivä kyllä löytää, jos ei ihan kaikkein perintisintä Meksikolaista menoa, niin ainakin sen fiiliksen turistialueiden ulkopuolella. Täytyy sanoa että rannalla pyöriviltä kauppiailta saa ihan sikahyvää kuubalaista ruokaa. 

Totaalisen neljänpäivän aivojennollaus rantachillauksen jälkeen oli aika jättää Cancun ja suunnata Mexico Cityn kautta Moreliaan. Lentolippujen hintojen äkillisen nousun takia valittiin 26 tunnin bussimatka Mexicoon ja siellä yksi yö hotellissa. Kerettiin siellä syömään iltapala, aamupala ja kierteleen keskusta (mm. Azteekkien rauniot) läpi. Sitä seurasi vielä neljän tunnin bussimatka, ja vihdoin saavuttiin kotiin. Moreliassa aika on mennyt arvatusti soitellessa, laulellessa ja rahaa säästäessä. Käytiin bändin kanssa koe-esiintymässä uudessa baarissa ja päästäänn sinne kuin tilauksesta viikonloppuisin viihdyttämään ihmisiä. Viime perjantaina käytiin avajaisissa heittämässä parin tunnin setti, ja oli kyllä superkivaa. Nyt lähden tsekkailemaan parit asunnot, jospa tärppäis jo jostain. Kuulemiin!